Ari Vatanen
arivatanen.com mainostoimisto Avalon

Tour de Corse

  • Vuosi: 1984
  • Maa: Portugali
  • Tyyppi: WRC
  • Auto: Peugeot 205 Turbo 16
  • Kartturi: Terry Harryman
  • Sija: ret.
Säännöt kirjoittamiseen

Tour de Corse

"Se oli Jean Todtin johtaman uuden tiimin debyytti. Peugeotin koko johtokunta saapui seuraamaan kilpailua. Jo toiselle pikataipaleelle ajoin pohjat. Ajossa kiikasti vain jarrut. Frequelin lähti edelläni ja aina siinä vaiheessa kun sain hänet kiinni jarrut oli loppu. Eli ajoin Freuquelinin Opelin perässä jonkun kilometrin rauhallisesti ja sitten ohi ja taas menoksi!

Se kisahan meni kuin unelma. Joku Lancia putosi pelistä ja yhtäkkiä olinkin yksin kärjessä ja johdin viidellä minuutilla Bastiassa! Sitten ennen Calvia vaihdoimme renkaan pikataipaleella, jolloin johto Aleniin kutistui alle kahteen minuuttiin.

Rita oli mukana ja olin tosi levollisin mielin, vaikka aamulla ennen viimeistä etappia satoi vettä. Läksin Ritan kanssa aamulla hotellista tosi hyvillä mielin, mutta seesteisyyteni katosi kuin sormia näpäyttämällä, kun pantiin kypärät päähän ja sieltä kuului vain rätinää! Kypärät oli olleet yön autossa ja koko yön oli satanut vettä; ne oli saaneet kosteutta eikä toimineet. Kuulin Terryn puheesta vain sieltä täältä jotain rätinää ja jonkun sanan.

Sitten lähdettiin ajamaan pitkää pikataivalta Calvista etelään, jonka alussa oja tien vieressä putoaa suoraan mereen. Tie kiertää lahden reunaa ja näin Markun valot, jotka näytti olevan jo lähellä, vaikka auto vielä olikin lahden toisella puolella. Vettä sataa kaatamalla ja en kuule nuotteja. Ajostani tulee hermostunutta ja väkinäistä.

Jarrutin sellaisessa kohdassa pimeässä ja kaatosateessa, etten huomannut toisen puolen pyörien olevan tiellä purona juosseessa vedessä. Se oli kuin telaketjuilla olisi jarruttanut: auto kääntyi samantien vasemmalle poikittain. Törmäsi kallioon ja siitä heitti tien toiselle puolelle. Siinä vauhdissa syöksyt pimeyteen ja tiedät vain, että siellä on meri jossain…. Se meni kivenlohkareitten päällä ja ryminä ja iskut oli aivan hirveitä.

Sitten se pysähtyi ja kysyin Terryltä oletko vielä hengissä. Hypättiin autosta ulos ja samantien lähti etupyörästä tuli liikkeelle ja siihen se paloi. Sitten huomasin, ettei minulla ole kypärää päässä. Se oli sen pyörimisen aikana lähtenyt.

Elämän tragedioita ei voi selittää, mutta sinä aamuna meillä oli suojelusenkelit mukana."

Voidaksesi kommentoida artikkelia, kirjaudu sisään palveluun. Jos sinulla ei vielä ole tunnuksia, rekisteröidy.